Kuinka pitkän matkan olet valmis ajamaan vain sen takia, että saat kiivetä kiven päälle? No, paljon nyt Joensuusta matkaa Poriin tulee.. välillä sitä on vaikea ymmärtää itsekään, että eikö sitä parempaakin tekemistä löytyisi. No ei. Ei ehkä joka viikonloppu Poriin halua ajaa mutta se on varma, että oheinen projekti kutittelee vielä pitkään jalkapohjia. Niin kauan kun sen saa kiivettyä. Tosin jos en itse ennätä tänä kesänä käymään paikan päällä niin toivon että Porin hemmot jalkautuisivat metsään, pois caven suojista ja kävisivät tekemässä reittiin nousuja. Hieno visuaalisesti, mahtava muuveiltaan. Projecto Titanium :) Rap Solosta ei kuvia tähän hätään ole mutta jospa sitä videoo saataisiin jossain vaiheessa..
Projecto Titanium, Noormarkku 2010.Tavallaan ymmärrän kyllä heidän haluaan pysyä sisällä: biljoonat itikat tervehtivät jokaista metsään eksyvää asiaan kuuluvasti piikittelemällä. Sietorajan kynnystä joutuu nostamaan melko korkealle.
Nyt toivotaan, että flunssa olisi jo pikkuhiljaa taakse jäänyttä ja pääsisi taas puuhastelemaan kivien pariin.
-j
Ps. Poikamme Joensuusta, Henri Pesonen, on muuten tällä hetkellä menossa Malmössä. Vuoden pesti rauhanturvaajana päättyi. Toiset tulivat lentäen, no, Henri valitsi toisen tien. Hän lähti Kosovosta pyörällä muutama viikko sitten liikenteeseen. Matkaa kertyy Joensuuhun 3 000km, aikaa vierähtää kolme viikkoa. Pisin etappi tähän mennessä ollut 200km. Kuulemma viikon polkemisen jälkeen oli ensimmäinen päivä jolloin ei ollut vastatuulta eikä polveen sattunut..uskokoon ken tahtoo :) Menossa on ollut mukana Tulikivi sekä Innoventum. "Nopein reitti ei aina ole se oikea." Lehtijuttuja odotellessa :)
