Kiipeilyä Raumalla
Pieni kertomus uuteen
kiipeilypaikkaan menemisestä. Siinä on aina riskinsä. Ja lopussa on myös pieni
yllätys edun muodossa Loco Rock kiipeilykauppaan.
Kun aloitit kiipeilyn, olisitko uskonut miten paljon kyttäät
sääkarttoja kesäisin?
Tämä viikko ei ollut minullakaan poikkeus. Koko viikko oli
elätelty toiveita, että jospa se helle ei vielä tulisi ja mikä tärkeintä, kunpa
ei sataisi.
Tosin viime vuosina on ollut melko yleistä se, että
viikonloppuisin ei sada. Paitsi se vuosi, jolloin satoi aina kun kaveri oli
Helsingistä käymässä kylässä.
Mutta nyt näyttäisivät kaikki palaset loksahtavan
kohdalleen.
Minne tänään suunnattaisiin?
Viestittely kävi kuumana, minne lauantaina suunnattaisiin.
Nyt olisi koko päivä aikaa, joten olisi mukavampi lähteä Impivaaraa kauemmaksi
kiipeilemään.
Kaverit olivat bonganneet Rauman suunnalta kiivettävää.
Paikan piti olla sellainen, jossa jokaiselle olisi jotain.
No hei!
E8 Rauman suunnalla vaikuttaisi täydelliseltä.
Pettymys vaihtui iloon
Oli lauantaiaamu, ja olin katsonut jo muutamat betavideot
E8-alueelta. Näyttipä hyvältä! Kunnes sain viestin.:”Kaikki paikat on merkattu
mereen!” Jaha. Että sellaista. Nopea viesti kaverille, joka paikassa oli
käynyt. Yksi kivi kuulemma oli merkattu kohdilleen. Niillä kivillä ei vissiin
haluta kenenkään käyvän, tai sitten tässä on hyvin ennakoitu 27cragsin
maksullisuutta…
Eipä siinä.
Onneksi Vainion Tuomo sattui mainitsemaan, että
Murtamo samalla suunnalla on merkattu oikein. Varmistin vielä, että asteikolla
1-10, miten todennäköisesti kivet löytäisi (nimim. 2 tuntia Sairisten
Wall-sektoria etsineenä 27cragsin karttamerkin perusteella. Niin ja ne
Nousiainen 2 kivet EIVÄT ole Nousiaisten keskustassa).
No he olivat kivet löytäneet joten eikun matkaan.
Ja onneksi lähdettiin.
"Kiviparatiisi"
Pieni pysähdys kaupassa kertoi, että kyseessä on
erikoispäivä. Kaikki olivat pukeutuneet parhaimpiinsa. Paitsi me, jotka haisimme jo valmiiksi metsältä. Oli koulun
päättäjäiset ja ylioppilasjuhlat.
Päivä ei olisi voinut olla parempi.
Saavuttiin niitä näitä jutellen (mm. 27cragsin maksullisuus
ja mahdolliset skenaariot mietityttivät) parkkikselle. Joku muukin oli paikalle
saapunut. Tosin kiville päästyämme paikka näytti siltä kuin siellä ei olisi
vuosiin kiivetty.
Mikä tosin ihmetytti kun saimme paikan skoutattua.
Turusta Murtamoon ajoi noin 1,5 tuntia. Ei paha ja varmaan
matkan taittaisi nopeamminkin jos ei pysähtelisi niin paljoa. Parkkipaikka on hiekkatiellä aivan kivien kohdalla (kun hiekkatietä ajaa hieman
pidempään, tienhaaran tullessa vastaan ota oikea kaista ja auto ensimmäiselle
levikkeelle), ja ensimmäiset kivet olivatkin melkein näköpiirissä. Kun kävimme
juoksemassa paikan läpi, olin ihan fiiliksissä. Kaikki kivet olivat varmaan
100-150 metrin säteellä toisistaan, joten paikan vaihto kävisi helposti!
Eikun kiipeämään.
Greidit hakevat paikkaansa
Osittain reitit olivat jo päässeet hieman sammaloitumaan,
joten suosittelen toppien putsaamista ennen kuin sinne menee viimeisillä
voimilla rimpuilemaan. Myös helpoimmilla reiteillä kiven laatu voi olla
irtonaista, kuten ”Ken hinkkasi?” ja sen viereen piirtämäni ”Ken putsasi?”
reitit, joten otteista kannattaa ottaa kiinni hellästi (eivät tosin lähteneet
irti vaikka kuinka kiskoin).
Greidaus hakee myös hieman ehkä paikkaansa, ainakin jotkin
kuutosen alkupään reitit, kuten nimetön 6A+ Tuttikivellä tai nimetön 5 ”Eniten
vituttaa kaikki” -reitin vieressä, joka muuten kannattaa kiivetä, kun tuolla
vierailet.
Ihan lemppari jo nimensä puolesta.
Tarkoituksemme oli käydä myös Yläkivellä, mutta sinne asti
emme ennättäneet, koska jumituimme Tuttikivelle. Ensisilmäyksellä kiinnitimme
huomion linjaan, joka menee pienillä listoilla hieman hänkkiä seinämää pitkin
ylös.
Siinäpä minunlaiseni reitti!
Reitti oli Setä Samuli. Taisi siinä mennä muutama tunti,
ennen kuin reitin pääsi. En vieläkään ymmärrä miten, koska kruxi meni hieman
sumussa. Kruximuuvissa meni tovi, ennen kuin sen tajusi, ja se vaati melko
tarkkaa vasemman käden asettelua, jotta kneedropista sai vedettyä oikean käden
kohtuu rauhallisesti pieneen krimppiin. Oli ehkä yksi siisteimmistä muuveista
muuten!
Veikkaan, että vaikeutta voi olla plussan verran enemmän,
koska kaveri, joka oli edellisenä päivänä kiivennyt reitin Hikikantti 7B+
ensimmäisellä yrityksellä, ei reittiä lukuisista yrityksistä huolimatta tällä
kertaa selvittänyt. Seuraavalla sitten.
Niin ja siitä topin putsaamisesta. Setä Samuliin oli vuodet
jättäneet jälkensä, ja topissa odotti melkoinen kasa sammalta, mutta onneksi
kävi tuuri, ja sain kaivettua ”kuopan” toppin, josta olikin kivempi kavuta
kiven päälle.
Samaisella kivellä myös muut reitit olivat jo sammaleessa,
ja nimettömän kulman kiipeäminen oli hieman haastavaa topin osalta. "Kylkibeta" oli myös nimensä mukainen pätkä.
"Pojat" voi nousta klassikoksi kiven laatunsa, ja erikoisen
”kahvoja melkein katossa” profiilinsa perusteella. Melkein kuin olisi
hiekkakivellä kiivennyt! Ei taida montaa tällaista pätkää Suomesta löytyä.
 |
| Niko reitillä "Pojat" 6B |
Kaiken kaikkiaan paikasta jäi hyvä fiilis, ja siellä on
vielä varmasti paljon kohtia, mihin saisi vaikka uuden reitin avattua.
Tuttikivellä noiden muiden reittien vastapäätä oli vielä kulma, johon sitten
oli pakko koittaa jotain keksiä. "Nokka"han siitä tuli. On se varmasti kiivetty
jo aikaisemmin, joten jos sille joku nimi on annettu, ilmoittakaa, niin vaihdan
sen kaksseiskaan.
Murtamo. Sinne uudestaan!
Ja se yllätys.
Tiedättehän sellaisen kiipeilytarvikkeita välittävän
yrityksen kuin Loco Rock?
Sieltä saat nyt koodilla ”locokettu” Turussa varastossa
olevat La Sportivan kiipeilykengät 15 prosentin alennuksella.
Laita
yhteydenottolomakkeelle viestiin maininta ”locokettu” niin saat kengät
alennettuun hintaan.
Ja jos haluat kengät muualle kuin Turkuun, 10 euron toimitusmaksulla se onnistuu.
Koodi on voimassa heinäkuun loppuun saakka tai niin kauan kuin tuotteita varastossa riittää. Tilaa vaikka heti ettei vain unohdu!
Avoimuuden nimissä todettakoon, että olen yksi locolaisista, eli välitän kiipeilyvermeitä Turussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti