sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Uuden kiipeilypaikan äärellä: Murtamo Rauma

Kiipeilyä Raumalla


Pieni kertomus uuteen kiipeilypaikkaan menemisestä. Siinä on aina riskinsä. Ja lopussa on myös pieni yllätys edun muodossa Loco Rock kiipeilykauppaan.

Kun aloitit kiipeilyn, olisitko uskonut miten paljon kyttäät sääkarttoja kesäisin?

Tämä viikko ei ollut minullakaan poikkeus. Koko viikko oli elätelty toiveita, että jospa se helle ei vielä tulisi ja mikä tärkeintä, kunpa ei sataisi.

Tosin viime vuosina on ollut melko yleistä se, että viikonloppuisin ei sada. Paitsi se vuosi, jolloin satoi aina kun kaveri oli Helsingistä käymässä kylässä.

Mutta nyt näyttäisivät kaikki palaset loksahtavan kohdalleen.

Minne tänään suunnattaisiin?


Viestittely kävi kuumana, minne lauantaina suunnattaisiin. Nyt olisi koko päivä aikaa, joten olisi mukavampi lähteä Impivaaraa kauemmaksi kiipeilemään.

Kaverit olivat bonganneet Rauman suunnalta kiivettävää. Paikan piti olla sellainen, jossa jokaiselle olisi jotain.

No hei!

E8 Rauman suunnalla vaikuttaisi täydelliseltä.

Kunnes katsoimme tarkemmin.

Pettymys vaihtui iloon


Oli lauantaiaamu, ja olin katsonut jo muutamat betavideot E8-alueelta. Näyttipä hyvältä! Kunnes sain viestin.:”Kaikki paikat on merkattu mereen!” Jaha. Että sellaista. Nopea viesti kaverille, joka paikassa oli käynyt. Yksi kivi kuulemma oli merkattu kohdilleen. Niillä kivillä ei vissiin haluta kenenkään käyvän, tai sitten tässä on hyvin ennakoitu 27cragsin maksullisuutta…

Eipä siinä. 

Onneksi Vainion Tuomo sattui mainitsemaan, että Murtamo samalla suunnalla on merkattu oikein. Varmistin vielä, että asteikolla 1-10, miten todennäköisesti kivet löytäisi (nimim. 2 tuntia Sairisten Wall-sektoria etsineenä 27cragsin karttamerkin perusteella. Niin ja ne Nousiainen 2 kivet EIVÄT ole Nousiaisten keskustassa).

No he olivat kivet löytäneet joten eikun matkaan.

Ja onneksi lähdettiin.

"Kiviparatiisi"


Pieni pysähdys kaupassa kertoi, että kyseessä on erikoispäivä. Kaikki olivat pukeutuneet parhaimpiinsa. Paitsi me, jotka haisimme jo valmiiksi metsältä. Oli koulun päättäjäiset ja ylioppilasjuhlat. 

Päivä ei olisi voinut olla parempi.

Saavuttiin niitä näitä jutellen (mm. 27cragsin maksullisuus ja mahdolliset skenaariot mietityttivät) parkkikselle. Joku muukin oli paikalle saapunut. Tosin kiville päästyämme paikka näytti siltä kuin siellä ei olisi vuosiin kiivetty.

Mikä tosin ihmetytti kun saimme paikan skoutattua.

Turusta Murtamoon ajoi noin 1,5 tuntia. Ei paha ja varmaan matkan taittaisi nopeamminkin jos ei pysähtelisi niin paljoa. Parkkipaikka on hiekkatiellä aivan kivien kohdalla (kun hiekkatietä ajaa hieman pidempään, tienhaaran tullessa vastaan ota oikea kaista ja auto ensimmäiselle levikkeelle), ja ensimmäiset kivet olivatkin melkein näköpiirissä. Kun kävimme juoksemassa paikan läpi, olin ihan fiiliksissä. Kaikki kivet olivat varmaan 100-150 metrin säteellä toisistaan, joten paikan vaihto kävisi helposti!

Eikun kiipeämään.

Greidit hakevat paikkaansa


Osittain reitit olivat jo päässeet hieman sammaloitumaan, joten suosittelen toppien putsaamista ennen kuin sinne menee viimeisillä voimilla rimpuilemaan. Myös helpoimmilla reiteillä kiven laatu voi olla irtonaista, kuten ”Ken hinkkasi?” ja sen viereen piirtämäni ”Ken putsasi?” reitit, joten otteista kannattaa ottaa kiinni hellästi (eivät tosin lähteneet irti vaikka kuinka kiskoin).

Greidaus hakee myös hieman ehkä paikkaansa, ainakin jotkin kuutosen alkupään reitit, kuten nimetön 6A+ Tuttikivellä tai nimetön 5 ”Eniten vituttaa kaikki” -reitin vieressä, joka muuten kannattaa kiivetä, kun tuolla vierailet. 

Ihan lemppari jo nimensä puolesta.

Tarkoituksemme oli käydä myös Yläkivellä, mutta sinne asti emme ennättäneet, koska jumituimme Tuttikivelle. Ensisilmäyksellä kiinnitimme huomion linjaan, joka menee pienillä listoilla hieman hänkkiä seinämää pitkin ylös. 

Siinäpä minunlaiseni reitti!

Reitti oli Setä Samuli. Taisi siinä mennä muutama tunti, ennen kuin reitin pääsi. En vieläkään ymmärrä miten, koska kruxi meni hieman sumussa. Kruximuuvissa meni tovi, ennen kuin sen tajusi, ja se vaati melko tarkkaa vasemman käden asettelua, jotta kneedropista sai vedettyä oikean käden kohtuu rauhallisesti pieneen krimppiin. Oli ehkä yksi siisteimmistä muuveista muuten!

Veikkaan, että vaikeutta voi olla plussan verran enemmän, koska kaveri, joka oli edellisenä päivänä kiivennyt reitin Hikikantti 7B+ ensimmäisellä yrityksellä, ei reittiä lukuisista yrityksistä huolimatta tällä kertaa selvittänyt. Seuraavalla sitten.

Niin ja siitä topin putsaamisesta. Setä Samuliin oli vuodet jättäneet jälkensä, ja topissa odotti melkoinen kasa sammalta, mutta onneksi kävi tuuri, ja sain kaivettua ”kuopan” toppin, josta olikin kivempi kavuta kiven päälle.

Samaisella kivellä myös muut reitit olivat jo sammaleessa, ja nimettömän kulman kiipeäminen oli hieman haastavaa topin osalta. "Kylkibeta" oli myös nimensä mukainen pätkä.

"Pojat" voi nousta klassikoksi kiven laatunsa, ja erikoisen ”kahvoja melkein katossa” profiilinsa perusteella. Melkein kuin olisi hiekkakivellä kiivennyt! Ei taida montaa tällaista pätkää Suomesta löytyä.

Kiipeilyä Raumalla. Murtamolla on reitti nimeltä Pojat.
Niko reitillä "Pojat" 6B


Kaiken kaikkiaan paikasta jäi hyvä fiilis, ja siellä on vielä varmasti paljon kohtia, mihin saisi vaikka uuden reitin avattua. Tuttikivellä noiden muiden reittien vastapäätä oli vielä kulma, johon sitten oli pakko koittaa jotain keksiä. "Nokka"han siitä tuli. On se varmasti kiivetty jo aikaisemmin, joten jos sille joku nimi on annettu, ilmoittakaa, niin vaihdan sen kaksseiskaan.

Murtamo. Sinne uudestaan!

Ja se yllätys.

Tiedättehän sellaisen kiipeilytarvikkeita välittävän yrityksen kuin Loco Rock?

Sieltä saat nyt koodilla ”locokettu” Turussa varastossa olevat La Sportivan kiipeilykengät 15 prosentin alennuksella. 

Laita yhteydenottolomakkeelle viestiin maininta ”locokettu” niin saat kengät alennettuun hintaan.

Ja jos haluat kengät muualle kuin Turkuun, 10 euron toimitusmaksulla se onnistuu.

Koodi on voimassa heinäkuun loppuun saakka tai niin kauan kuin tuotteita varastossa riittää. Tilaa vaikka heti ettei vain unohdu!

Avoimuuden nimissä todettakoon, että olen yksi locolaisista, eli välitän kiipeilyvermeitä Turussa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti