Hernepussit rokkaa!

Jaa vai että hernepusseja?

Olen aikaisemmissa kirjoituksissa, kuten tässä käsitellyt hieman naperokiipeilyn riemua, miksi kiipeily on ihan hyvä harrastus ja mitkä jutut ovat toimineet naperoitten kanssa.

Meillä ryhmä, jossa ikähaitari on 3,5 ikävuodesta seitsemään, kokoontuu neljä kertaa kerran viikossa ja tällä viikolla oli kolmas kerta. Haasteena tietenkin tällaisen ryhmän kanssa on, että kaikille olisi sopivia reittejä kiivettäväksi.

Seinä on 3,6 metriä korkea, ja aluksi sitä ajatteli, että yksi köysilinja pienimmille olisi hyvä olla. Mutta vielä mitä. Melkein ylös asti saa kilpikonnat ja käärmeet viedä, ja sinne mennään. Toki alaspäin on hieman kiivettävä, mutta hurjan ylhäältä osa lähtee hyppimään. Kuulemma hypitty ennenkin…

Tällä viikolla oli taas tauon jälkeen kerta, ja suunnitelmissa oli katsoa, miten seinällä voi liikkua poikittain. Olin, omasta mielestä, tälle kertaa viritellyt hyvät reitit, joissa oli useita variaation mahdollisuuksia. Improvisaatioksihan se sitten meni.

Alkulämppänä meillä on ollut hernepussien heittelyä, se kun on kivointa hommassa… ajattelin siis, että miksipä en kokeilisi alkulämmittelyssä leikkiä ”Hernepussin pelastus”. Vein neljä pussia toppeihin, jotta puolet voisi käydä hakemassa pussin, ja sitten he voisivat käydä heittelemään sitä kaverinsa kanssa.

No, pieni kisa seinälle kun kaikki halusivat käydä pussit. Harmituksesta, kun pussia ei saanut, selvittiin kyllä.

En tosin arvannutkaan miten suuren suosion tämä leikki saisi.

Meillä meni koko kaksituntinen siihen, että pelastimme hernepusseja eri paikoista. Ja nälkä kasvoi syödessä: jos pussin oli pelastanut hieman alempaa, niin kohta se haluttiin pelastaa ihan ylhäältä… Ja oli mahtava nähdä miten pikkuhiljaa ylöspäin hivuttauduttiin, vaikka vähän ehkä jännitti. Mutta pussi piti pelastaa.

Keksin sitten, että toisen piti viedä pussi jonnekin (kun itse ei enää jaksanut :)), ja toisen piti pelastaa se. Pientä jäynäähän siinä keksittiin aina kaverille…

Isoimmille lapsille tein niin, että ensiksi piti kiivetä ylös pussi kädessä. Pussi toppiin ja kiivetään alas. Ja samoin tein ylös ja pussin kanssa alas. Siinä alkoi suurimmatkin energiapakkaukset olla mehun tarpeessa pian.

Hernepussit todella rokkaa. Aika hurahti kuin siivillä, ja aika väsyneitä kerholaisia oli lopussa.

Ensi viikolla pelastetaan pehmoja. Saa nähdä, mitä siitä tulee.