Testissä ekomankka

Charko testissä.

Siitä taitaa olla nyt 8 vuotta kun olin ensimmäisen (muuta toivottavasti en viimeisen) kerran Arcossa, Italiassa. Tuolloin sain viettää kaksi viikkoa vain kiiveten. Elämä oli helppoa: päivärutiinit olivat selvät. Yhdeksältä suunnattiin kalliolle ja takaisin joskus ilta seitsemältä, kahdeksalta.

Kiipeilykaveri mainitsi jotain tuolloin, mikä sai ajattelemaan.

”Kalliot ovat kertakäyttötavaraa.”

Miten niin? Kyllähän kallio on ja pysyy. Mutta Arcossa tämä näkyi hyvin: leirintäalueen vieressä, kävelymatkan päässä sijaitsevat suosituimmat reitit olivat jo niin lasittuneita, että niille ei halunnut mennä (parhaat paikat löytyivät noin 20-45 minuutin ajomatkan päästä pohjoiseen).

Suomessa ei ongelma vielä ole niin ajankohtainen, vaikka Turun Luolavuoressa esimerkiksi Oho eiku –reitillä ilmiö on jo havaittavissa. Suurin syy lasittumiselle on varmasti kiipeilykengät, mutta ei mankkakaan syyttömäksi jää. Siksi päätin tilata ja testata Charkon eco -kiipeilygeeliä. Sen pitäisi olla riittoisaa, biohajoavaa, myrkytöntä, riittoisaa ja sen ei pitäisi vahingoittaa kiveä.

Kädet ovat minulla varsinkin talvisin hyvin huonossa kunnossa ja iho jopa halkeilee välillä. Tämän vuoksi alkoholiton, hieman ihoystävällisempi vaihtoehto on hakusessa.

Charkon purkki vaikuttaa hyvin riittoisalta, kun sitä ensimmäisen kerran laittaa käsiin, vaikka ensisilmäyksellä näyttäisi purkki pieneltä. Ero ”kuivattavia agentteja” sisältäviin tuotteisiin on se, että tämä kuivuu noin minuutissa. Tämän jälkeen kädet muuttuvat valkoiseksi. Tulos on kuitenkin epätasainen: aina ei tiedä, tuleeko mihinkin kohtaan tarpeeksi otettua geeliä. Mankan pitäisi sopia kotitreeneihin, koska se ei pöllyä samalla tavalla. Tämä ei ihan pidä paikkaansa, jos sitä laittaa vähänkään paksumpaa kerrosta. 

Kädet noin minuutin jälkeen.

Jostain syystä juuri tuo pitkä kuivumisaika on hieman ärsyttävä tekijä, varsinkin jos pitäisi heti päästä seinälle, eikä haluaisi minuuttia istuskella… pitäisi ehkä tuo aika osata ottaa mahdollisuutena lepoon. Aine pysyy käsissä ihan hyvän matkaa. Vielä en ole ihan varma, kannattaako sen kanssa käyttää normaalia mankkaa samaan aikaan, enkä tietoa siitä ole löytänyt. Sitä olen testannut vasta otteilla, mitkä ovat jo valmiiksi melko liukkaat. Yksi selkeästi huono puoli aineessa on se, että kun valkoinen osa menee pois (jolloin se toimii tosi hyvin), sormet jäävät todella liukkaiksi, kuin olisi jotain käsirasvaa käsissä. Tämä ei tietenkään ole mikään hyvä juttu…

Kädet parin Moon boardissa tehdyn kierroksen jälkeen.

Suureen suosioon tämä ei minulla ole vielä noussut, juuri tuon liukkauden takia. Ulkokallioilla en ole tätä vielä päässyt testaamaan. Ehkä se siellä toimii paremmin?

Ostaisinko toiste? Noh, käytetään nyt ensiksi nämä kaksi purkkia pois. Mutta aion jatkaa ekomankan metsästystä, muutama on jo katsottu. Toista olisi siisti saada jopa Suomeen asti.

Netin hehkutuksiin ei aina pitäisi luottaa…